Iina Koppinen: Ihana mökkeilyviikonloppu hektisen viikon päätteeksi

15 heinä, 2018 by Iina Koppinen

Print this article Font size -16+

OHMYGOSSIP – Mielenkiintoinen viikko ja mahtava viikonloppu takana! Viime keskiviikkona oli minulla haastattelu Keski- Suomalaiseen.. en vielä tiedä ihan varmaksi tuleeko se huomenna ulos, koska toimittajalla oli paljon töitä buukattuna. Täytyy pyytää lähettämään se lehti sieltä toimituksesta itsellenikin – yleensä siis nuo lehdet, itseä, tai minun kohdalla myös työtä, koskevien juttujen tiimoilta saa vaivatta ihan tosiaan pyytämällä. Tosi ihana haastattelu – ja toimittaja, joka on aidosti kiinnostunut työstään, ja erittäin ammattimainen. Tehtiin se Punnosen talossa Keuruulla, missä nyt on meneillään se Keuruun taiteilijaseuran vuosinäyttely 2018.  

Kyseisen taidenäyttelyn juryttanut taidehistorioitsija Harri Hirvonen kuvaili analyysissaan niin jotenkin sopivasti, juuri oikein teostani, mikä siellä on ripustettuna, siinä näyttelyssä mukana.  Häntä oli muun muassa ”viehättänyt vallaton liike kuvapinnassa ja jatkumo sen ulkopuolelle.  Kuten myös raikkaat värit ja mielleyhtymät solutasolle”.  Maalaukseni sijaitsee Luonnon huonetilassa kyseisessä näyttelyssä, vaikka se on ehkä suoranaisesti paljon enemmän kevytmuotoinen – ennemmin kuin jonkinlaista kuvioiden ja värien harmonista leikkiä pallo-, ja kukkakuoseilla.  Olen kiitollinen ja ilahtunut Harrin analyysista, sillä sen ydin joka tapauksessa on niin todellinen.  Onhan se teos tyylilleni poikkeava – erilainen jo kirjoitetun ja erillisen sanomansa johdosta.  Minähän en yleensä todellakaan siten julista visuaalisilla töilläni mitään erityistä.  Minä käsittelen aiheita joista pidän, ja joista on mahdollista kasvattaa hyvin edistyviä teemoja.

Tuon maalauksen ääressä sijaisee sopivasti alapuolella asetelma nojatuoleja, ja siinä minä ja toimittaja, jota viimein pääsin kiittämään hänen edellisestä oivaltavasta haastattelustaan kanssani (silloin minulla oli näyttely Keuruun museossa, Kamanassa) – nyt juttelimme miltei pari tuntia tuntia.  Se on tosi hyvä aika saada kertoa toimittajalle se, mitä hän tarvitsee syväluotaavampaa juttua varten – vaikkakin tuo pääpaino oli tietenkin työssäni.  Ja tuohon kuului siis myös kuvaukset lehteä varten.  (Ja Galleria Patinassa Jyväskylässä olikin käynyt toimittaja erikseen tekemässä 9 pääväriä- näyttelystä haastattelun.)

Olen hieman myöhässä tässä, syyskuussa koittavaa yksityisnäyttelyäni ajatellen.. minun olisi pitänyt jo tällä viikolla toimittaa lupaamani esitys siitä, mitä siihen tulen ripustamaan, ja millaisen näyttelyn kokoan saamaani tilaan.  Mutta olettaisin ehtiväni vielä huomennakin.

Laitanpa tähän väliin muutamia kuvia viimepäivien vaatetuksesta ajatuksena ilta ja päivä.

kuvat Iina Koppinen | omakuvat | ylin – illaksi tai mökkeilyyn kenties pontso ja farkut | alin – suosikkimekkoni päivään tällä hetkellä | 2018

Puolipituinen mekko on ollut suosikkini näillä helteillä, koska se on sopivan ilmava ja hyvin hengittävää kangasta sekä tuo kuosi on muutenkin kiva mielestäni.  Mukana tuossa alimmassa kuvassa myös varsinaiseen matkalaukkuun sopiva pieni erillinen pikkuinen kovapintainen matkalaukku maalaille jne tarvikkeille – tosi iisi silloin pakata, mikäli lähtee reissuun.

kuvat Iina Koppinen | ylempi kuva omakuva päivänkakkaroiden seassa | alin – lumpeenkukat | 2018 | minun Marimekkoni

Pakko sanoa tuosta pallokuosipaidasta, että se on kyllä todellakin minun Marimekkoni – kestänyt paljon aikaa, sillä äitini lahjoitti sen minulle useita vuosia sitten.  Haluaisin vielä joskus Marimekon isoilla unikoilla varustetut pitkät verhot!  Varmaan kuitenkin aika hillityn väriset.. ehkä sinisävyiset valkoisella pohjalla olettaen että kangas on aika paksua.

kuva Iina Koppinen | unikkokukka | 2018

Mökkiviikonloppu tuli oikein hyvään saumaan juostuani paikasta toiseen koko viikon.  Se on niin kaunista olla hiljaisuudessa, ja rauhassa kuunnella takkatulen ääntä.  Samalla käpertyneenä sohvannurkkaan ja katselemaan harvinaisen tyyntä järveä, jonka selällä saatoin nähdä joutsenen lentävän matalalla, niin, että se peilautui kirkkaasti vedenpinnasta, aivan kuin peilistä.  Tietenkään en ehtinyt ikuistamaan kameralla sen lentoa ja kuvajaista, mutta ehkä kaikkea ei aina tarvitse tallentaa.  On hyvä joskus vähän aikaa, ainakin minusta, voida halutessa olla ilman kaikkea tekniikkaa ympärillä.  Tuolla mökillä ei ole edes televisiota enkä minä sitä sinne kaivannutkaan.

Myöskään sinne ei ole koskaan vedetty sähköjä, vaan on siis kaasulla toimivat varalämmittimet ja hella.. mutta aurinkokennolamput ulkosalla, pattereilla toimivat pitkäkestoiset säätövalot sisällä sekä tuoksutuikut riittivät mainiosti luomaan kaipaamani hämyisen kesäillan tunnelman.  Vaikka olin ottanut kannettavan mukaan, niin silti jäi siellä kirjoittamatta.  Ja saunassa jaksoi olla jotenkin ihan eritavalla, kun se on puulämmitteinen, hengittävämpi kaiketi – ja uimaan pääsi ihan muutaman kymmenen metrin päässä.  Sepä se – myöhäinen iltauinta ja aikainen aamu- uinti.  Virkistävää kyllä tosiaankin!  Minuun siis iski todella sellainen mökkeilyfiilis, vaikka tiedän, että loputtomasti en voisi olla ilman nykyajan houkutuksia.. mutta uskon, että tuolla tulee vielä useamman kerran tänä kesänä käytyä.

kuvat Iina Koppinen | varhainen auringonnousu | perhonen: etelänhopeatäplä | 2018 

Ihanaa alkavaa viikkoa teille, ihqut!  Palataan..

xx

Iina