Iina Koppinen – Kuvaaja kirjoittajana

04 joulu, 2017 by Iina Koppinen

Print this article Font size -16+

OHMYGOSSIP – Kuvaaja kirjoittamassa blogia. Visuaalinen taide kertoo oman tarinansa. Ja sen tarinan luojina toimivat myös katsojat, sillä jokaisesta kuvasta tulee omat fiiliksensä ja visionsa, katsojanakin. Siihen ainakin minulla vaikuttaa myös oma mielentila – mutta toivoisin myös kuvien välittävän sellaista hyvällä tavoin energistä voimaa. Toimin itse omana mallinani kuvauksissa, sillä ellet ole kuuluisa bloggari vaikkapa muodin parissa, on malleja ulkopuolelta vaikeampi saada.

Se on siis helpointa näin. Mutta, kuten sanotaan, kuvat ovat vahvoja, ne ovat vaikutusvaltaisia.

Aamujuttuni ja terve itsekkyys.

Aamut. Herään mieluummin aikaisemmin, kuin pitäisi, sillä minusta on hyvä saada kuvitella, ettei ole kiire minnekään. Saan kietoutua vielä muhkeaan päiväpeittoon ja juoda pari kupillista kahvia – yleensä hiljaisuudessa. Ajatukset voivat rauhassa alkaa fokusoitua uuteen päivään. Se on minun yksi must- juttuni. Aamut eivät saa olla väkinäisiä, sillä jotenkin ne tuntuvat määrittävän sen, millaisella tarmolla lähtee päivän töihin. Siksi tarvitsen sen oman aikani. Minä ja kahvikuppini.

Aamun virkistysruiske minulle on myös vedenkeittimen poristessa se, että teen muutaman minuutin joogatyyppisen venyttelyn. Youtubessa on sellaisia sopivan pituisia treenivideoita paljon ja katson ja kuuntelen ohjeet sieltä. Olen ollut tähän todella tyytyväinen, koska se avaa kehoa ja poistaa unihiekat silmistä. Viitisen minuuttia venytyksiä ja tasapainoharjoituksia. Itse asiassa tuollainen voisi sopia myös keskellä päivä tehtäväksi, sillä minulla ainakin tyypillistä on lihas-, ja jännejumit hartioiden seudulla, mitkä sitten aiheuttaa jopa päänsärkyä pahimmillaan.

Voisi siis päätellä, että olen enemmän aamuihminen, mutta oikeastaan se vaihtelee. Joskus innostun paljon ja sitten teen töitäni kahteenkin yöllä.. että se siitä täsmällisyydestä, jolla itseäni kuvailen – että olen kahdeksasta neljään ihminen.

Periaatteessa olen kyllä hyvinkin.. täsmällinen.

Olin suunnitellut tekeväni valtavasti kaikkea omia töitäni, mutta esteitä, joista ei päässyt ylittämättä.. ei päässyt luistamaan, niitä vain ilmaantui lisää. Sellaista on elämä aika useinkin. Etenkin, mikäli on vastuita ja velvollisuuksia. Ei voi vain ajatella ”minäminää”. Enkä edes ole sellainen ihminen. Osa minusta joskus huutaa että ymmärtäisin olla itsekkäämpi terveesti! Ja ystävänikin sanovat, että minun tulisi ehkä olla hieman itsekkäämpi? Ja kaupan kassalla työntekijäkin sanoi tänään minulle, kun oli kuullut minun haukkuvan itseäni typeräksi ihan pienestä merkityksettömästä jutusta johtuen puhelimeen, että olisin ystävällisempi itselleni! Hämmennyin, maksoin ostokseni ja jäin miettimään, ajattelenko tosiaan kaiken hyvyyden ja positiivisuuden ja ilon haluisena tyyppinä, omassa maailmassani lähtökohtaisesti itseäni hieman liian ankaralla tavalla?

Kaipaan joskus niitä huolettomia aikoja, jolloin kävelin illan hämärryttyä töiden jälkeen kaupungilla. Kävin jostain ostamassa suklaapatukan ja söin sitä nautiskellen kävellessä kiireettä katuja. Eli todellakaan ei voi puhua lenkkeilystä.. mutta useiden kilometrien kävelyistä. Niin se elämä muuttuu, menee eteenpäin. Ja me sen mukana.

On kyllä kuitenkin niin, että vaikka valitan, niin parasta minulle ovat rutiininomaiset aikataulut työhön, ja siis myös noihin minun muihin töihin. Tuntuu, että, jos minulla olisi mahdollisuus jäädä loikoilemaan sängylle aamuisin, niin uupuisin siihen olemiseen. Olisin vain entistä väsyneempi ja kärttyisempi. Kun pitää olla tiettyyn aikaan töissä, pitää saada aikaan asioita, niin kyllä se lopulta virkistää parhaiten tämän vuodenajan harmaudessa.

Tässä siis minun rentoja juttuja:

— Herääminen tarpeeksi aikaisin arkiaamuisin, että ehtii nauttia aamukahvit kuvitellen, ettei ole kiire minnekään.

— Aamuvenyttely kuunnellen ohjeet ja katsoen joogatyyppiset asennot youtubesta. Teen nämä siis muutaman minuutin lyhyinä harjoituksina aamuisin, opettelen hengittämistä siinä samalla, kun koen sellaisen itselleni tärkeäksi – olen aikamoinen jännittäjä joskus, esiintymisiä jne. tärkeitä juttuja ajatellen, niin tuo opettaa minua muistamaan hengittää.

— Kiertely kaupoissa tuo sopivasti pinnallisuutta eloon.

xoxo,
Iina