Helena-Reet: Kun tutustuin Allaniin Paliveressä 22. huhtikuuta vuonna 2020, en vielä tiennyt, että hänestä tulee elämäni rakkaus ja loputon inspiraation lähde + UUSI MAALAUS!

03 tammi, 2022 by Helena-Reet Ennet

Print this article Font size -16+

OHMYGOSSIP – Hyvää uutta vuotta 2022! Siitä on melkoisesti aikaa, kun viimeksi maalasin. Viimeisimmän kukkamaalauksen ”Vuosi rakkautta” tein viime vuoden huhtikuussa (lue maalauksesta TÄSTÄ) ja viimeisimmän hiirimaalauksen viime vuoden maaliskuussa (katso TÄSTÄ).

“Vuosi rakkautta”, Helena-Reet Ennet (Huhtikuu 2021)

“Hänen Ylhäisyytensä Hiiri Ensimmäinen” hiirimaalaus nr. 14, Helena-Reet Ennet (Maaliskuu 2021)

Kahdeksan kuukautta kului nopeasti ja puuhakkaasti. Kesällä toimin aktiivisesti taide- ja maalausnäyttelyni parissa, joka oli koko kesän ja syksyn esillä Viron kansallismuseossa, ja sen jälkeen työskentelin mediajulkaisujeni (NordenBladet ja OHMYGOSSIP) parissa. Kansallismuseon näyttelyssä oli 14 hiirimaalausta ja vierailijat saivat kuunnella myös ensimmäisen luvun lastenkirjastani ”Hänen Ylhäisyytensä Hiiri Ensimmäinen”.

Kuvat: NordenBladet

Tänä vuonna jatkan muiden töiden ohessa taas kirjan kirjoittamista ja maalaamista. Haluan, että maalaukset kuvittavat ilmestyvää kirjaa ja erillisinä ne koristaisivat kotona lastenhuoneiden seiniä. Kuten näette, tämäkin maalaus on vielä signeeraamatta. Näin siksi, että ensin annan tallentaa maalaukset muistitikulle kirjan kuvituksena käytettäviksi, ja sitten vasta allekirjoitan ja kehystän ne.

“Hänen Ylhäisyytensä Hiiri Ensimmäinen” hiirimaalaus nr. 15, Helena-Reet Ennet (Tammikuu 2022)

Maalaussarja ”Hänen Ylhäisyytensä Hiiri Ensimmäisestä” (Tema Kõrgeausus Hiir Esimene – alkuperäinen nimi viroksi) on suurin taiteellinen hanke minun elämässäni. Kun 22. huhtikuuta vuonna 2020 Allaniin Paliveressä (Lääne-Nigulan kunta Virossa) tutustuin, en vielä tiennyt, että hän alkaa inspiroida minua niin paljon, ja että hänestä tulee uusi avopuolisoni, uusi elämäni rakkaus ja loputon inspiraation lähde! 🥰😘💘 Paliveressä syntyi myös päähenkilön, hiiripoika Ivarin hahmo. Tammikuun alussa valmistui nyt viidestoista hiirimaalaus tästä sarjasta. Hiiripoika Ivar Apodemus ja hänen puuhansa eivät ole kuitenkaan verrattavissa Allanin toimiin, mutta silti Allan on lämpimine olemuksineen, energioineen ja rakkauksineen minulle inspiraation antajana ja tukena kirjan ja maalausten luomisessa. Useammassakin maalauksessa olen ottanut ideoita hänestä otetuista valokuvista ja yrittänyt jäljitellä hänen kehonsa asentoja.

Miten tämä maalaus syntyi?
Vuosi alkoi minulla erittäin myönteisesti ja toimekkaasti, ja eilen päätin, että nyt alan maalata! Mutta mitä? Alkuun oli houkutus alkaa tehdä uutta kukkamaalausta, mutta sitten päätin, että teen hiirimaalauksen. Haluaisin kovin lähettää lastenkirjan painoon jo tämän vuoden aikana. Sää oli luminen ja kaunis, ja Allan meni ulos lumitöihin. Muistin heti, että viime vuonna otin paljon kivoja valokuvia puutarhasta ja lumitöitä tekevästä Allanista, ja niin päätinkin maalata hiiren, jolla on lumilapio.

Alla on edellisen talven kuvia kodistani Sakussa, Murimäen tiellä, ja kuva Allanista, josta sain inspiraatiota uusimpaan tauluuni. Välillä Allan vilkutteli minulle pihalta ja lähetti lentosuukkoja ja minä sisällytin koko tuon lämpimän tunteen maalaukseen 🙂 No, sellainen tarina siihen maalaukseen liittyen. Kaikki hiirimaalaukseni on tähän asti maalattu akryyliväreillä (pystysuuntaiselle maalauskankaalle) ja 30×40 cm kokoisina.

Lue päivittäistä elämäntyyliblogiani sivustolta NordenBladet.fi ja katso tekemiäni maalauksia käsityöblogistani sivustolta ElishevaShoshana.com.

Halauksia!