Mainos:

Ohmygossip.fi / Ohmygossip Couture / OHMYGOSSIP Teen / Viihde & Julkkikset / Muoti & Kauneus / Rakkaus & Suhteet / Julkkisblogit / Haastattelut / Various NordenBladet.fi / Yhteisö, Politiikka & Liiketoiminta / Matkailu & Kulttuuri /Helena-Reet Ennetin blogi / Koti, Perhe & Lapset / Terveys & Hengellisyys /Uutiset

Helena-Reet: Lasten kanssa autolla Suomen ympäri (VOL7 – Kittilästä Rovaniemelle, Santa Claus Holiday Village yms.) + MATKAKUVAT!

Helena-Reet: Lasten kanssa autolla Suomen ympäri (VOL7 – Kittilästä Rovaniemelle, Santa Claus Holiday Village yms.) + MATKAKUVAT!

OHMYGOSSIP – Oli sääli lähteä Leviltä pois, koska siellä oli aivan ihanaa (lue blogikatsaus TÄSTÄ ja yleistietoa siitä, mitä jännittävää Levillä voi tehdä, TÄSTÄ), mutta olimme automatkalla Suomen ympäri, ja oli aika liikkua eteenpäin. Meitä odottivat uudet paikat ja uudet tapahtumat! Tänään meitä odotti ajo Rovaniemelle, jossa suunnittelimme yöpyvämme kaksi yötä.

Leviltä Rovaniemelle on n. 2 h ajomatka (noin 150 km). Suunnitelmissani oli poiketa myös matkan varrelle jäävässä Särestöniemen museosta (Särestöntie 880, 99119 Kaukonen), mutta todennäköisesti auton GPS oli seonnut, sillä se vei meidät metsäteitä pitkin jollekin tyhjänpäiväiselle joutomaalle… Yhtenä hetkenä, kun laitteen mukaan ”saavut kohteeseen 800 metrin päästä”, käänsin auton ympäri, sillä pelkäsin sen jäävän ”tiehen” kiinni. Kittilän-Rovaniemen tie oli tosin Kolarin-Levin tiehen verrattuna vain hieman pienempi elämys, mutta luontoa ja poroja näki täälläkin. Minulle koko Lapin suurin elämys ovat porot – ne ovat yksinkertaisesti niin kiehtovia! Suurten ja sankkojen pohjoismaisten metsien kanssa ne luovat minulle juuri sitä mystiikkaa, jota olin lähtenyt sieltä etsimään. Lapland is sooo lovable! Pidän eläimistä eniten vapaassa luonnossa – siksi ajankin mieluummin lasten kanssa luontoon ja katselemaan eläimiä metsässä, kuin menemistä jollekin poro- tai husky-tilalle, jossa näitä eläimiä käytetään esittelyyn ja turistien vetämiseen. Kuitenkin kaupunkilainen, jolla on koko ajan kiire ja kiire, ei tosiasiassa eläimiä muuten näkisikään – joten onkin hienoa, että sellaisia paikkoja on olemassa, muuten ihmiset etääntyisivät eläimistä ja luonnosta täysin.



Tavallinen kahden tunnin matka venyi meitä taas viisi-kuusituntiseksi, koska koko ajan pysähdyimme nauttimaan luonnon kauneudesta, katsellaksemme ja kuvataksemme poroja ja sitten jakaaksemme sitä kauneutta välittömästi Instagrammissa / Snapchatissa seuraajillemme. Siellä täällä poikkesimme matkan varrella olleisiin pikkukyliin (Kaukonen, Lohiniva, Molkojoki, Meltaus, Patokoski, Marraskoski, Tapionkylä, Sinettä). Kittilän-Rovaniemen maantie nro 79 kulkee koko matkaltaan Suomen pisintä jokea – Ounasjokea – noudatellen. Ounasjoen pituus on noin 299,6 kilometriä (186,2 mailia).


Lounaaksi saavuimme Rovaniemelle ja päätimme heti aloittaa Rovaniemen suurimmasta vetonaulasta – kuumimmasta ohjelmanumerosta ja nähtävyydestä – Joulupukista. Koska itsekin sekoitimme asiat, kerron heti selvitykseksi, että Santa Park (Tarvantie 1, 96930 Rovaniemi) ja Santa Claus Holiday Village (Tähtikuja 2, 96930 Rovaniemi – n. 8 km Rovaniemen keskustasta) ovat kaksi eri asiaa, mutta ne sijaitsevat lähekkäin (n. kilometri tai kaksi väliä). Ensin mainittu oli vielä kiinni (avataan marraskuun puolivälissä), kun lokakuussa Suomen matkallamme Rovaniemellä olimme. Santa Claus Holiday Village on sen sijaan pieni ”kyläpahanen”, jossa on kahviloita ja suuri matkamuistokauppa ja jossa voi maksusta valokuvauttaa itsensä Joulupukin kanssa tämän postitoimistossa. Meidän perheessämme vietetään joulukuussa sekä hanukkaa että joulua – mutta viimeksi mainittua emme yhdistä mitenkään uskontoon. Tontut ovat meille jännittäviä taikaukkoja ja Joulupukki pitkä- ja valkopartainen mies Lapista, joka rakastaa lapsia ja tuo heille lahjoja. Meille Joulupukki on samanlainen lastenkirjasankari kuten Pokut (jotka asuvat Etelä-Virossa), koiratyttö Lotte (joka asuu Pärnussa) tai Muumipeikot (jotka asuvat Naantalissa).

Lapset (varsinkin Ivanka Shoshana) odottivat jännittyneinä saavansa nähdä oikean Joulupukin, mutta niin viileää suhtautumista en lapsilta odottanut. Rehellisesti sanottuna olin itsekin pettynyt. Suurelta osin kaupallinen juttu – olisi edes hyvin järjestetty uskottava ja suloinen liiketapahtuma, mutta ei, oli lähinnä sellainen pikabisnes…. Hyvin kiinnostavaa käytävää pitkin tulimme Joulupukin luo, jolla oli epäluonnollinen tekoparta ja kädessä kännykkä (jonka hän tietysti nopeasti sujautti piiloon). Ennen kuin lapset saivat Joulupukin nähdä, oli kylttejä, joissa kerrottiin, että siihen ja siihen hintaan voi kuvauttaa itsensä Joulupukin kanssa. Ohh… Kukahan mahtaa olla paikan markkinointijohtaja? 😀

Rovaniemi on sijoittanut Joulupukki-tarinansa promoamiseen miljoonia, siksi paikka on näkemisen arvoinen joka tapauksessa. Vaikka kaupallisuudella ja aidolla elämyksellä onkin selvä eronsa, odottaisi enemmän sielulla tehtyä kohdetta… Tarina on hyvä, mutta ”sen kertominen” voisi olla huomattavasti maagisempi ja mystisempi! I think. Myönteistäkin puolta siellä oli – kylän kahviloissa oli paljon herkullista syötävää, kivoja paikallisia matkamuistoja voi ostaa tuliaiseksi ja tunnin tai pari voi viettää vaihtelua sisältävää aikaa – joten siellä päin ollessa kannattaa kyllä poiketa. Perheen/lasten kanssa vietetty aika on minulle aina ihanaa ja sellaisia kiehtovia ”koko perheen paikkoja”, joissa voisi käydä, ei loppujen lopuksi kovin paljon olekaan.







Kun Joulupukki oli nähty, majoituimme hotelliin – tunsimme, että matkamme ”selkäranka” oli taitettu. Sisimmässämme tiesimme, että todennäköisesti kaikki jännittävin oli meillä jo Lapissa ja Suomessa kokonaisuutenakin siihen mennessä nähtynä, mutta ajasta edelle kiiruhtaen voin kertoa, että todellisuudessa asia ei ollut aivan niin. Meillä oli Suomen kiertomatkallamme edessämme vielä lukemattomia yllätyksiä, jännittävää nähtävää ja löydettävää! Silti poroja emme enää matkallamme tien varressa nähneet ja toivo nähdä revontulia (northern lights /aurora borealis) himmeni joka kilometrillä, joka vei meitä sitten Etelä-Suomen suuntaan.

Minun täytyi illalla tehdä töitä valmistautuakseni seuraavana päivänä pidettävään minineuvonpitoon NordenBladetin Pohjois-Suomen tiimin kanssa. Ivanka Shoshana (10) alkoi leikkiä leluillaan ja Estella Elisheva (12) meni joksikin aikaa yksinään kaupungille. Annoin luvan mennä yksinään, kunhan pysyttelee vain hotellin lähellä. Matkapuhelin, turvallisuuden vuoksi kaksi GPS-lähetintä ja minun pankkikorttini käsilaukussa päästin hänet yksin kaupungille – ensin oli kertonut tunnin ajan erilaisista mahdollisista erilaisten vaarojen vaihtoehdoista ja vetosin häneen, että hän pienin väliajoin soittaisi minulle. Estella kävi ravintolassa syömässä jotain vegaanisalaattia ja toi tullessaan minulle ja Ivankalle pyynnöstämme hampurilaiset. Vaikka olinkin kuvitellut Rovaniemen paljon pienempänä, se on melkoinen (suur)kaupunki – teollisuutta, kerrostaloja, monikaistaisia teitä jne. Kaupunkimainen kaupunki, mutta ns. keskusta on miellyttävän pieni ja kompakti – heti hotellin lähellä on monia ravintoloita ja kauppakeskuksia. Kaikki suuremmat ja tunnetummat hyvä hotellit ja ravintolat ovat lähes kivenheiton päässä toisistaan, voisi melkein sanoa, että käytännössä vierekkäin rivissä. Olimme Rovaniemellä kaksi päivää ja kaksi yötä ja tähän aikaan mahtui koko joukko hienoja elämyksiä.

Seuraavana aamuna olimme aikaisin jalkeilla. Hotellin aamiainen oli verraton, samoin interiööri, mutta lakanat aiheuttivat sekä minulle että Estellalle allergiaa. Kotona pesen lakanat aina miedolla pesuaineella ja huuhtelen vielä toisenkin kerran, jotta lakanat olisivat tuloksena hyvin puhtaita pesuaineesta ja kemiasta. Yhden tai kaksi yötä hotelleissa yöpymistä iho kestää, mutta kun hotellista hotelliin asutaan kuten pitkällä matkalla on tapana, niin se saa pian ihon tuntemaan. Ajattelin jopa, että seuraavalle pitemmälle matkalle otan mukaan omat lakanat 🙂

Kysyin lapsilta, haluaisivatko he mennä uudelleen Joulupukin luo – mutta he eivät halunneet. Niin sitten päätimme, että käymme kaupungilla ja ajelemme Rovaniemeä katselemassa. Minulla oli lounaan aikaan kaksi lyhyttä neuvonpitoa Rovaniemellä – yksi NordenBladetin Pohjois-Suomen tiimin jäsenten kanssa ja yksi Elisheva & Shoshanan brändiin liittyen. Ulkomailla pidetyt neuvottelut tekevät minuun aina erityisen vaikutuksen – joskus haluaisin nipistää itseäni uskoakseni, että kaikki on totta. Hoitaa liiketoimia koko Skandinaviassa on dream come true. Hassua on se, miten itsestään selvänä siihen kaikkeen jo suhtaudun – pari vuotta sitten asetetut tavoitteet ovat tänään todellisuutta. Todellisuudessa minun pitäisi kehua itseäni, pysähtyä hetkeksi ja nauttia/juhlistaa tätä kaikkea!

Levin yrittäjien tapaan Rovaniemen yrittäjätkin järjestävät turisteille erilaisia safareita huskeilla ja poroilla, ja toimintaa riittää kaiken ikäisille. Rovaniemellä sijaitseva tiedepuisto ja museo Arktikum Science Museum (Pohjoisranta 4, 96200 Rovaniemi) järjestää ympäri vuoden kiinnostavia tilaisuuksia – esimerkiksi luentoja, markkinapäivän ja jopa filmifestivaatit.



Rovaniemellä olisi ollut uutta nähtävää vielä vaikka kuinka, samoin minulla oli kaksi tapaamista paikallisten Lapin median edustajien kanssa sovittuna, mutta valitettavasti aika ei ole loputtoman joustavaa. Samoin kuin Torniossa (lue matkakirjettä TÄSTÄ), minun matka-aikatauluni erehtyi ”hieman”, jonka vuoksi vierailu Daily Finlandin toimituksessa ja tapaaminen lehden päätoimittajan hra O. H. Ruhinin kanssa sekä suunnitelma sopia tapaaminen myös Lapin Kansan päätoimittaja A. Kokkosen kanssa jäivät ajanpuutteesta toteutumatta. Minun täytyi luopua molemmista. Kaksi päivää Rovaniemellä kuluivat nopeasti ja matkamme seuraavaksi kohteeksi oli suunniteltu Kajaani. Siitä sitten seuraavassa postituksessa!





Mainos:
error:
Copyright © NordenBladet 2008-2019 All Rights Reserved.
Skandinaavisia / Pohjoismaisia uutisia ja tietoa suomeksi.
Scandinavian / Nordic news and info in Finnish.
Nordic News Service & Link Directory